Ystävyys

Hiljaista on ollu

Joulu oli ja meni, ei ollu hiljasta, rakkaita ympärillä. Veljet ja niiden perheet puuttui, oli ikävä. 

Luin mamarkistin blogia ja rupesin ajattelemaan, enkö osaa enää pyytää ketää vai olenko mä vain niin yksin, että jos haluais esim käydä yksillä niin vaihtoehdot on joko mieheni kanssa tai sitten yksin. 

Bilettämään... Hmm ... Yksin...

Taidan siis pysyä kotona. 

Mihin ne ystävät on matkan varrella kadonneet? Ihan varmasti vika löytyy musta, jos ei kokonaan niin ainakin osittain. Osa kavereista asuu kaukana, ei tuu pidettyä yhteyttä ja sitten ystävyys hiipuu, moikataan kun tavataan. Enkä mä sitten tiä onko mulla oikeesti koskaa ollu kauheen montaa ystävää kavereita kyllä, mutta ystäviä, eipä niitä liikaa ainakaa oo ollu. 

No, purinpa nyt tuntojani tänne kun tuli mieleeni. Menen perheeni viereen nukkumaan ja huomenna juhlimaan rakasta kummityttöäni. On mulla kuitenkin paljon rakkaita ihmisiä ympärilläni vaikka välillä ei siltä niin tuntuisikaan. Pitäkää huolta toisistanne <3

Luokkakokousta

Tais olla kesää, kun ilmoiteltiin fb:ssä luokkakavereille, että on taas 5 vuotta kulunu edellisistä treffeistä ja olis aika suunnitella uutta tapaamista. Siinä vähän vatvottiin päivien ja paikkojen kans, mutta lopuksi löyty päivä johon useimmat vastanneet ilmoittivat pääsevänsä. 

Meni jonkin aikaa ja kuultiin, että oli suunnitteilla koko ikäryhmän tapaaminen paikallises hotelli- ravintolas ja se oli vielä samana päivänä, eli kaksi kärpästä yhdellä iskulla. 

No juu meidän luokka kokoontui kiinalaiseen syömään juomaan ja vaihtamaan kuulumisia. Noin puolet porukasta oli kasassa. Harmillisesti semmoisia ihmisiä puuttu joita olis ollu tosi mukava nähdä. Kuten mamarkisti :) 

Paikalla oli muutama joita ei sitten yläasteen oo nähny, eikä oo edes fb:ssä niin ei tienny yhtään mitä viimeiseen 14 vuoteen on tapahtunu. Mahtava oli nähdä nyt. Meidän luokka oli ainakin mun mielestä ihan mahtava, ja nytkin tuntu jotta sitä 14 vuotta ei oo välis ollukaa. Toisaalta jäi kauheen haikee olo taas kun tietää ettei juuri nää heistä ketään. 

Ilta jatkui sinne paikalliseen jonne valui pikkuhiljaa rinnakkaisluokkalaisia. Oli ihana nähdä kaikkia niitäkin. Ja Heidiä varsinkin.  Mun osalta ilta loppui kun kello löi kaksitoista. Kotona odotti nälkäinen lapsi. ( ei ollu koko iltana suostunu syömään oikein mitää) Hmm tarvis varmaan tehdä jotain jos meinaa päästä joskus jonnekin. Niin ja se hoidon alkaminenkin kummittelee tuolla lähitulevaisuudessa :( yök mä en halua töihin!!  Mutta siitä ahdistuksesta lisää tuonnempana. 

Kiitos kaikille tutuille ja vähän tuntemattomammillekin kivaa oli, niin kauan kun sitä kesti. Pian uusiksi. 

Reissussa

On vähän ollut hulinaa, ettei ole taas keriinny postailla. Mutta tässä tulee. Aika jolloin tämä tapahtui oli 20-22.9. Perjantaina, kun mies pääsi töistä ja saatiin auto pakattua niin suunnattiin veljen perheen luo Nokialle. Sieltä jatkettiin lauantai aamuna matkaa kohti Helsinkiä. Eka pysähdys oli Korkeasaari. Mä en oo ennen sielä käyny niin piti käydä seki nyt katsastamassa. Melkein kaikki eläimet oli näkyvillä. Taloissa me ei käyty kun tuli lopuksi vähän kiire. Olisihan sielä katteltavaa koko päiväksi, täytyy mennä toisella kertaa aijjan kans. 

Sieltä jatkettiin Espooseen ja Tapiola gardeniin. Hetken sai ettiä jotta löysi perille, kun tomtom oli vähän ulalla. Mutta löytyi se. Huone oli ihan siisti ja meidän perheelle luxusta oli 200 cm sänky :). 

Harmillisesti saunaan ja uimaan ei ehditty. Sevillassa käytiin syömässä, jos ei oo pakko niin toiste en mee. Ei ollu mun makuuni ne sapuskat. 

No sitte syy miksi meillä oli niin kiire oli, Cheekin jäähallikeikka!!!! Mihin mä olin siskon kans menos. Oltiin jäähallilla kuuden jälkeen ja alue oli ihan täynnä väkeä. Ei ollu sitte ovet auenneet puoli kuudelta. No onneksi ei enää kauaa tarvinnu odotella ja sitte melko nopeesti päästiin sisälle. 

Keikka oli hieno ja meno oli kova. Tietenki seura mitä mainioin :). Oli kyllä sellainen keikka ja fiilis, että sen varmasti muistaa. Cheek puhui biisien välissä nöyränä siitä miten on joutunu tekemään töitä unelmansa saavuttamiseksi. Hienoa, että kumminki jaksaa muistaa menestyksen keskellä olla nöyrä yleisöä kohtaan, eikä käyttäydy esim. ylimielisesti. Muistan ku aikanaan Cheek esiintyi paikallises, ei sitä hirveesti ollu porukkaa kuuntelemas, ja nyt 2x loppuunmyyty jäähalli. Varmasti stadioninkin saisi täyteen :)..

Mutta juu mahtavaa oli ja lämmöllä muistellaan myöhemminkin. 

Hotellilla ei sitten ollutkaan kovin korkeat mielialat. Viuhti oli itkenyt lähes koko illan :( pienelle kun ei pullo eikä tutti kelpaa. Uni tuli heti kun pääsi äitin viereen. 

Aamulla nopsasti aamupalalle ja kauheeta kyytiä kotiin, timpuri oli vähän huonolla tuulella...

Tulipa koettua, nyt nokka kohti uusia seikkailuja. 

Voimat loppu

Äiti on vähän väsynyt... Henkisesti ja fyysisesti. Ei vaan jaksaisi pyörittää tätä palettia lähes yksin kun miehellä on muuta tekemistä iltaisin ja töissä päivisin. Onhan se hyvä, että tekee tuota markkia valmiiksi, mutta.... Saishan sitä apua jostakin, mutta... Olis kiva kun se puoliso auttaisi, eikä joku muu. 

Valivali... Eilen oli vain semmoinen ilta kun viuhti ei suostunu yhtään olemaan lattialla ja olis ollu kiva juoda edes iltatee rauhas, no tee jäähtyi ja jäi juomatta. Lapsiperhearkea :)

Jotain mukavaa viuhti oppi maanantaina ryömimään, toki nyt pitää tarkemmin kattia mitä laattialla on. Oli se silti taas jännä nähdä kun toinen oppii jotain uutta :)

On noi pikkuiset vaan niin rakkaita, no on toi isompiki. <3

Hiljasta on

...siis täällä blogi rintamalla, toisin ku meillä. On meillä ollu rauhallisia ja mukaviakin päiviä, ollaan oltu perhekerhossa, perhekahvilassa ja leikkikentällä. Ollaan rakennettu legoja tehty majoja. Katsottu elokuvia, halailtu ja höpötelty... 

Paiskottu ovia ja huudettu, mökötetty ja murjotettu. Jätetty päikkärit nukkumatta, väsykiukkuiltu. Nukuttu yli 2 h päikkärit :)

Nukahdettu mönkijän penkille kesken kaiken. Oltu flunssassa, ollaan edelleen. Pesty mattoja neljättä kertaa tälle kesälle. Leviää muuten rahka melko laajalle samoin ku maito, kun ne lentää lattialle. Siinä näin lyhykäisyydessään meidän viime aikaiset tapahtumat.  

Taas valitusta; mä haluaisin johonki, pois kotoa, vaihtelua maisemiin. Meillä on häälahjaksi saatu Ikaalisten viikonloppu käyttämättä, tai Tallinksiljalla 21000 käyttämätöntä pistettä jotka vanhenee vuoden vaihtees. 21.9 on liput Cheekin keikalle, mutta jos viuhti on sillon vielä tissimaakari mihin mä sen lykkään, KOSKA mun miestäni ei kiinnosta lähtee mihinkää noista. Ai niin onhan sillä poikaporukan vkonloppu retki TALLINNAAN! (&€(&))~#|%*£ 

Ihan sillätavalla lievästi pikkuisen ottaa aivoon. (Muok. Oli kuulemma perunu lähtönsä...) mä oon varmaan kauhee tyranni... Hah lähtee se kumminki

 Ehkä jonain päivänä minä pakkaan tytöt autoon ja suhautamme ikaalisiin. Vois vaikka sopia sisarustapaamisen sinne, vai häh? ;)

Perhekerhoilua

Meidänkin perhe aloitti tänään perhekerho uransa. Sillon ku tiuhti oli pieni, en kulkenu missään tommosissa koska ne oli aina päikkäreitten aikaan. Ja ajattelin jotta mitä mä sielä ilman lasta sitten teen. Ja kun vaunut olis joka tapaukses pitäny viedä autolla ku meiltä on melkein 7 km keskustaan. Eli jäi sitte tommoset kerhot väliin. 

 

Nyt kumminki kun tiuhti on mun kans kotona niin ajattelin, että olis hyvä saada sillekin taas jotain tekemistä. Ja viuhti nukkuu pidemmät päikkärit vasta puolenpäivän jälkeen niin ehtii hyvin. 

Kerhossa oli mukavia äitejä osa tuttuja osa ihan tuntemattomia ja mukavia lapsia ikähaarukka oli 5v- meidän viuhti 5 kk. Paljon oli 1-2 vuotiaita. Tiuhti touhus onnellisena uusilla leluilla ja tietenkin tuli itku kun piti lähteä kotiin. 

No huomenna mennään moikkaamaan kaveria jolla on lähes samanikäiset lapset ku meillä. Ja torstaina tulee leikkikaveri ja perjantaina päästää perhekahvilaan. Niin ja Kurikas on markkinat pe- la. 

Mutta mun ei tarvi ostaa yhtään lakua koska mulla on menossa projekti josta lisää mun toisessa blogissa. :)

Meille on saapunut syys

Sen huomaa siitä, kun timpurin kello herätti 3.50. Kyyhkynetsästys alkoi tänään. Ja 20 päivä sorsastus ja lokakuun puolessa välissä hirvimetsä. Muut nyt eivät rajoita periaatteessa elämää, mutta hirvestys, kun se alkaa niin joka ikinen viikonloppu menee timpurilla sielä. Ehkä ( hyvällä tuurilla) vain marraskuun loppuun. Niitten lisäksi pitää kytätä peuraa ja kaurista illat. Niin sitten on vielä rusakon metsästys vuoden vaihteen jälkeen. 

Ei sen puoleen riista on hyvää ja eipähän tarvi kaupasta rehata kallista lihaa kotiin kun sitä on pakastin pullollaan. 

Uudessa Riista- lehdessä oli kaurispurilaisten ohje jota päätettiin eilen kokeilla eli 

400 g kauriin jauhelihaa ( meillä oli hirvenjauhelihaa enää jäljellä)

50g pekonia tai jauhettua possua

1/2 punttia persiljaa silppuna

Muutama tippa tabascoa

1/2 rkl worcestershire- kastiketta

Suolaa ja mustapippuria

Paistetaan n. 4 min/ puoli

Leipänä meillä oli ciabatta ja täytteenä majoneesia, tomaattia ja juustoa. 

Tuli tosi hyviä! Joten ehkä suon timpurille kotoa poistumisluvan ( ihan niinku se semmosia kyselis). 

Treffit

Päätimme timpurin kanssa viedä lauantaina lapset hoitoon ja tehdä yhdessä jotain kivaa. Mietittiin leffaa ja syömässä käyntiä, päädyimme syömiseen ja terassille, koska oli niin kaunis ilta ettei sitä malttanut tuhlata elokuvissa.

Syömässä kävimme Ocean Dragonissa (kiinalainen ravintola) ja terassilla Bar Moosessa. 

Ilta oli lämmin ja aurinkoinen, oli mukavaa olla liikkeellä ihan kahdestaan. Ja toki iltaa olis voinu sielä terassilla jatkaa myöhemmällekin, mutta lähdettiin pelastamaan ammat. Ja kun päästiin kotiin niin molemmat tyttöset olivat vielä hereillä, viuhti ei ollut suostunut juomaan maitoa pullosta. 

Niinpä me kömmittiin koko perhe nukkumaan. Lisää tämmöistä, kiitos :)

Pala rauhaa

Olis nyt tarpeen. Kaikki ärsyttää, väsyttää, pinna on kiireellä ja lyhyt. :( tiuhti kysyi multa tänään, että miksi mä oon aina pahalla päällä. Sen haluaisin itekki tietää, toki tässä on menny elämä viime aikoina melko rauhallisesti, mutta tänään oli taas paha päivä meillä kaikilla. 

Tarvis varmaan jonki sortin nollauksen, mutta se ei oo mahdollista tällä hetkellä. Tekis mieli kömpiä peiton alle, peltorit korvis ja jäädä sinne. 

Onneksi pian on viikonloppu ja timpuri edes hetken kotona. 

Häähumua

Lauantaina oli ne kauan ja hartahasti odotetut häät. Meinattiin yllätys, yllätys myöhästyä kirkosta. Mun vanhempi tyttäreni vaati, että hänenkin hiuksensa on kiharrettava. Ja koska tyttö oli uima-altaassa kolmeen asti kun vihkiminen on neljältä, voitte kuvitella että tuli vähän hoppu. Ehdittiin kuitenkin ennen vihkimisen alkua, toisin kuin veljeni E, tosin se on jo enemmän sääntö kuin poikkeus ;)

Marssin ensitahdit ja morsian lähtee liikkeelle. Poru tuli heti... Onneksi vain multa, ei tosin ilmeisesti ollut kovin kaukana morsiameltakaan, eikä iskältä. Ollaanko me jotenki herkkis suku :)

Morsian oli tavattoman kaunis ja mekko myös, sulhanenkin oli komea. Kirkosta selvittiin vain yksillä taputuksilla (tiuhti) vaikka paappa ja Martta houkuttelivatkin kaikenlaisiin konnuuksiin... 

Hääjuhlassa ruoka ja kakku oli hyvää :) Kun orkesteri aloitti häävalssin tiuhti meinasi heti tryykätä lattialle tanssimaan, toisen valssin aikana tyttö sai luvan mennä tanssimaan (pyysi paapan mukaan). Sitten siinä kävikin niin, että ei tiuhtia meinannut saada kotiin ollenkaan kun olisi vain halunnut tanssia, tiuhti tanssi oli lattialla muita eli ei. Juhlissa huomasin, että tiuhti on vähän oman tiensä kulkija. Siellä oli paljon lapsia, mutta tiuhti viihtyi itsekseen, ei kauheasti näyttänyt olevan edes halua muiden lasten seuraan. Hmm... Sosiaalisuutta kumminkin löytyy, eli en murehdi sitä vielä. Kaiken kaikkiaan mukava päivä, näki sukua ja tuttuja. Ilmankin oli kuin morsian, varmaan yli +25. 

Kukahan mahtaa mennä seuraavana naimisiin? :)

Björköby

Meidän jo perinteinen kesän mökkireissu Vaasan Björköbyhyn alkoi maanantaina. Tämä on kolmas kesä kun olimme samassa paikassa, björkö campingin mökissä numero 1. Ajatus lähti aikanaan siitä kun timpuri ja vaari ovat käyneet täällä kalassa ja monta kertaa on ollut puhetta mökin vuokraamisesta, no lopulta timpurin kanssa päätettiin vuokrata viikonlopuksi mökki täältä. No vaari innostui ajatuksesta ja he lähtivät mukaan ja innokkaana kalastajana timpurin täti I miehensä T:n kanssa liittyi seuraan asuntoautollaan. Toisena vuonna meillä oli useammaksi päiväksi varattu 2 mökkiä ja timpurin sisarukset perheineen mukana. Nyt mökki oli varattu ma- la ja alkuperäisellä kokoonpanolla, tosin meillä viuhti lisänä. 

Mökillä Timpuri, vaari, I ja T kävivät kalassa lisäksi syötiin, saunottiin ja nautittiin lämpimästä kesäauringosta. 

Meidän osalta reissu keskeytyi jo torstaina Wasalandia reissun jälkeen kun tulin kipeäksi. Päätimme kurvata samana iltana kotiin, että sain sairastaa rauhassa. Onneksi tauti meni yön aikana ohi. Sillä lauantaina meillä oli vuorossa kesän ainokaiset mutta sitäkin odotetummat serkun tytön häät! Siitä lisää myöhemmin

Kässää

Yhdessä postauksessa mainitsinkin, että olen ehtinyt tehdä käsitöitäkin. Taas meni muutama kuukausi niin, että ei edes huvittanut tehdä mitään. Mutta sen Farmarin ompeluseuran jälkeen innostus löytyi taas. Yhdet villasukat sain valmiiksi, sen virkatun laukun sain valmiiksi. Purkasin aloittamani pohjan ja tein kokonaan alusta, yhdessä illassa laukku oli kahvoja vaille valmis. Ohjeet laukkuun löytyy täältä nyt pitäisikin mennä visiitille tuonne kauppaan ja hakea lisää kudetta, että saa ruveta väsäilemään joululahjoja.  Selailin käsityökirjojani ja kauheasti tekisi mieli tehdä vaikka ja mitä, mutta taidot ovat vielä hieman puutteelliset.

Seuraava työ mitä ajattelin tehdä oli suuressa käsityölehdessä 3/11 ollut slipoveri, täytyy vain vielä etsiskellä löytyisikö jostain vastaavaa ohjetta jossa olisi huppu tai sitten pitää koittaa soveltaa.
Välipuhteena virkkaan isoäidin neliöitä, jos saisi joskus niistä kasattua Tiuhdille peiton

Mökillä

Minä ja Viuhti

Mökin portaat, olikohan niitä 63

Aamulla paistoi aurinko, niinpä meidän perhe pakkasi kimpsut ja kampsut kasaan ja sukaisi mökille. Mökin portaissa tuli vastaan mukava yllätys timpurin sisko H oli poikakaverinsa T:n kanssa tullut illalla Riihimäeltä Kurikkaan. He lähtivät lkäymään kaupassa ja me lastauduimme veneeseen ja starttasimme kohti sähköpuiston grillipaikkaa. Siellä timpuri kokkasi meile hirvikäristystä. Ohuet paistisuikaleet pannulle kypsennetään sittenm austeet suola, pippuri ja hunaja. lopuksi lisätään vielä kina-mix sekoitus. Olihan taas hyvää. Jälkiruuaksi saatiin vielä muurinpohja lättyjä lakkahillolla. Kun timpurin isä ja äiti, eli mamma ja vaari liittyivät seuraan.
Mahat täynnä lähdimme veneilemään, että T näkee kauhajoen ja kyrönjoen komeita maisemia. Kävimme Koskenkorvan padolla kääntymässä, matkalla timpuri veti hetken uistinta ja sai noin kilon painoisen hauen, mutta meillä ei hauesta liiemmin piitata niin päästettiin se takasin vapauteen.

Mökillä vielä saunottiin ja tiuhti kävi uimassa. Iltapalaksi syötiin loimulohta :)

Nyt kotona ja pian nukkumaan, koska huomenna odottaa mökkireissua varten pakkaaminen.

Hmm

Seesteistä

Meillä on ollu kumman rauhallista koko viikon.  Äidillä ei palanu pinna vaikka tiuhti puri viuhtia eilen niin, että vielä illallakin näkyi hampaan jäljet kädessä :/. Oli jääny hiukset kiinni pieneen nyrkkiin... Kun selitin että tuli pienelle tosi kipeetä, eikä se tahallaan noin tehny niin tiuhti tuli halaamaan ja pyysi monta kertaa anteeksi. Voi pieniä, millaisia sotia noiden kahden välillä onkaan myöhemmin odotettavissa. 

Timpuri tässä taannoin huomautti mun pinnani lyhyydestä. Totesin, että vois herra olla joskus iltaisin kotona niin mäki voisin vähän tuulettaa päätäni. Juu oli se yhtenä iltana kotona. Mutta sekin teki jo hyvää, päästiin tiuhdin kans mustikkaan, yksin menosta oli turha haaveillakaa. Oli kiva kuunnella rauhas kun se mennä viipotti pitkin pihaa pyörällä, samalla laulaen. Haki mettästä välillä mustikoita ja jatkoi pyöräilyä. <3

Mä oon saanu jopa tehtyä vähän käsitöitä joista lisää myöhemmin. Nyt jatkamaan vaatehuoneiden siivoamista, näin sadepäivän ratoksi. Niin ja tiuhti ei nuku :/

Hyvä päivä

Lauantaina meillä oli hyvä päivä. Aamulla startattiin auto kohti Vaasaa ja Wasalandiaa. Mukana menossa tiuhti, viuhti, mumma, paappa ja veljen tytöt H&H. Wasalandias oon viimeksi käyny varmaan 20 vuotta sitte. Olihan tuo niistä ajoista muuttunu. Väkiä oli vähänlaisesti, mutta eipä tarvinnu jonotella laitteisiin.  Tiuhti kävi kaikis laitteis mihin pääsi. Pikku h vähän jännitti laitteita, mutta isompi oli menossa hyvin mukana. Mulle iski migreeni, mutta onneksi paappa kuvitteli tenavien kans laitteissa. :)

Vesisade alko just ku oltiin kotiin lähdössä, hyvä ajoitus siis. Onneksi särkylääkkeet vähän hillitsi särkyä, että pysty ajamaan kotiin. Tai mökille me mentiin, sielä hetken huilailin sohvalla ja vihlontoja lukuunottamatta kipu helpotti, onneksi. 

Mökillä timpuri grillas sitten veneiltiin sähköpuiston uudelle hienolle kioskille pehmiksille. Mainio retkikohde, jossa ehdottomasti kannattaa piipahtaa Kurikas ollessaan samoin kuin kiskonniemessä, kauniita paikkoja. Jätskin jälkeen palattiin mökille ja saunottiin. Meidän vesipeto ui joessa pelastusliivit päällä, eikä sitä meinannu saada sieltä pois millään. Varmaan äitiinsä tullu, siinäkin asias... :)

Kauheasti ei kotona unta tarvinnu odotella oli neitonen vähän väsynyt päivän touhuista <3 lisää tällaisia päiviä kiitos. 

Viuhti löysi eilen varpaansa <3 ja ylhäällä on nyt molemmat kulmahampaat. Alakulmat on tuloillaan kans. 

Ikävä

Jostain syystä mulla on viime aikoina ollu tosi kova ikävä mummua (isän äitiä). Mummu on kuollu jo 2001, mutta ajatuksissa on silti usein. Mummu oli semmoinen tervaskanto yli 90v kuollessaan. Mummu oli mulle hirmu tärkeä ihminen, mummula on n.200m pääs meiltä ja mä kakarana lähes asuin sielä. Isä kuoli kun olin 5 ja äiti kulki töissä, sisarukset asu jo muualla. Onneksi oli paikka jossa sai olla. Kattoa kotimaisia elokuvia kiikkustuolis, syödä lättyjä ja juoda sitä oikeaa; pannukahvia punaisella maidolla, niin ja lukea Seura-lehtiä =) Sitten musta tuli teini ja omat menot ja koulu otti aikansa ja enkä enää keriinny jokapäivä sielä käymään. Lisäksi mummulle tuli dementia. Kun mummu joutu lopuksi demen osastolle niin mä en osannu/ pystyny menemään sinne. Yks mun elämäni rakkaimmista ihmisistä ei ehkä olis tuntenu mua. Eikä oliskaa, se ajatus oli ihan kamala. Ja sitte ku mummu kuoli, niin syyllisyys siitä, että en käyny sitä montaakaan kertaa kattomas oli vieläki kamalampi. Sitä vaan ei ollu mahdollista korjata enää. Mutta juu
Mistä lie nämä ajatukset tullu kait siitä, että mun pitäis jaksaa enemmän ja kasvattaa tuota pinnaani. Mummu on kasvattanu monta omaa ja lisäksi lapsenlapset päälle ja mä en muista että se olis kauheesti suuttunu koskaa, en ainakaa muista jotta se olis mulle esim huutanu koskaa. Vaikka milloin olin katolla, milloin kissa remmin pääs melkein koivunlatvas, kissa oli tietenki kietonu ittensä oksiin niin ettei sitä meinannu saada alas ja niinpä mummu 82 vee kiipes tikkailla sinne koivuun hakemaan mut ja kissan alaha... =) Onneksi jäljellä on muistoja joita voi muistella ja haudalla käydä kans.

Oliko taas pakko

Voi hitto tätä mun vieterin lyhyyttä. Tiuhti kohta 3 vee uhmis, oli väsynyt. Äiti 30 oli idiootti. No juu nuorimmainen nukkui aamupäivällä niin pitkään että ei ollut nukkumatuulella silloin kun isosisko oli. No isosisko ei nukkunut kun toinen mölisi vieressä. Menin istumaan sohvalle. No tiuhti joka ei tykkää nukahtaa yksin arvasi vessassa ja meni huoneeseensa ja sanoi, että ei halua nukkua. Ja äiti joka juuri sai nuorimmaisen nukkumaan hätistää vanhempaa sänkyyn. Nyt. Heti. Kiukuttelua puolin ja toisin ja kas naps äitin pinna paloi. Sitten toki sovintohali mutta eikö nyt olisi taas vähemmällä päästy kun se pinna olisi kestänyt. HITTO!

Nyt ne nukkuu molemmat. Rakkaat. Tosin nuoremmalla alkava silmätulehdus. Olisikohan siitä rintamaidosta apua? Kuulin joskus neuvon, että rintamaito auttaa silmätulehdukseen. Toivotaan, että menee itsestään ohi. Parempia päiviä toivoen...

Voi jestas...

...totesi Tiuhti kun huomasi Dublojen kadonneen lattialta vaatehuoneen syövereihin. Muutaman kerran pyysin siivoamaan huoneen, sitten oli helpoin kerätä kaikki hetkeksi pois... Kamala minä...

Mutta juu edellisestä tekstistä on vierähtäny aikaa, johtuupi siitä että on olu hiukan hoppu. Olin tiuhdin ja viuhdin kanssa veljen luona Nokialla, tyttöjen seurana kun vanhemmat olivat töissä.  Teimme yhden yön reissun, mukavaa vaihtelua, vaikka illan nukkumis operaatio olisi voinut jäädä väliin. Tiuhti ravasi 15 min aikana 3:sti vessassa kun ei huvittanut nukkua ja hätä tuli tietenki juuri silloin kun viuhti oli melkein vaipumassa uneen, ja uusi huuto alkoi. Ou jee... No siitä selvittiin ja lopulta nukuttiin kaikki. =)

Mitäs muuta on tapahtunut, juu olin Seinäjoella järjestetyillä Farmari messuilla käymässä, ompeluseurassa. Meidän kylä fb ryhmässä oli halukkaille kutsu osallistua Rustoopuorin järjestämään ompeluseuraan. No tottahan sinne piti lähteä kun annettiin mahdollisuus kutoa ilman lasten seuraa... (tiedätte mitä tarkoitan) =) Kahdessa tunnissa tuli valmiiksi 2 kantapäätä ja 1 kärki, messuilta ostin lisäksi kudetta käsilaukkua varten, lisään kuvan jos saan laukun joskus valmiiksi.... =)

Sitten meidän arkeen, meninkin tässä ääneen sanomaan, että onpas viuhti rauhallinen. Ei suuremmin itkeskele tms. kunnes ihmettelin vähän tinttaista tyttöä ja kurkkasin suuhun, 2 yläkulmahampaan alkuahan siellä pilkisti... Nyt ei ole sitten päivisin juuri suostuttu nukkumaan, yöt onneksi nukkuu kohtalaisesti jos äiti ja äitin ¨huvitutti¨ on saatavilla koko ajan. Viuhdille ei kelpaa tutti juuri ollenkaan.
Tiuhtia ärsyttää, on tylsää, ei ole kavereita eikä tekemistä. Vinkunaa ja marinaa, äidin 3 mm vieteri on liian kireällä. Äiti huutaa ja mekastaa täysin turhan takia, osaa myös pyytää anteeksi, mutta oliko taas pakko kilahtaa... :( Suututtaa, harmittaa ja väsyttää. Tekisi mieli pientä irtiottoa arjesta. Timpuri painaa töissä pitkää päivää, kun kerran on toitä, näillä näkymin talvi vietetään kotona :/. Äiti meinaa olla loppu, vaikka yöt saa nukkua, mutta olo on kuin yh-äidillä. tiedän turhaa marinaa mulla sentään on mies ja vain 2 lasta. Mutta silti eniten harmittaa kaikki...

Valitukset sikseen, lauantaina vallatti anoppilan palju, no varoitettiin me tulostamme etukäteen. Tiuhti oli onnellinen ja lotrasi serkkunsa kanssa monta tuntia paljun lämpimässä vedessä. (Onneksi se en ollut minä jonka seuraavana päivänä piti pestä palju, voin kuvitella...) Viimeisen tunnin ajan silmät seisoivat päässä ja jostain syystä ei ihan kauheasti tarvinnut houkutella nukkumaan, eikä sängyssä unta odotella. Aamulla tyttö oli tikkana hereillä jo 7.30. Aamulla touhuiltiin hetki kotona ja suunnattiin katsomaan vesihiinto kisoja, siellä vierähti mukavasti muutama tunti. Taitavia olivat kaikki.

No eiköhän tässä taas ollut hetkeksi, jaa viuhti siellä jo heräileekin.

Tiuhdin suusta kuultua

- Miksi kääremeillä on hiukset?

- Miksi linnuilla on viikset?

- Miksi iskällä on muitakin lapsia? Ai onko sillä noiden 2 lisäksi muitakin... :)

- Mistä mun pylly on ostettu?
- Miksi sängyssä nukutaan? Voiko sielä ihastua?!?

 -Selitäppä tuommoselle ¨Miksi ihmisillä on suu?¨

-Oltiin kaupassa, neiti painelee pikkukärryjen kanssa edellä ja pysähtyy kaljaosastolle ottaen ison karhutölkin käteen ja toteaa, ïskälle pitää viedä juomaa, iskä tykkää tästä..¨ Mistä lie oppinut tuommosia. muutenkin pidetään hyvin iskän puolia, tein voholuja ja viimeisen kohdalla kuulu, ¨äiti ei saa syödä viimeistä iskälle pitää riittää kans.¨

Läppäkärpä= kärpäslätkä
Pilipaliauto=paloauto

Lisäilen muita lausahduksia kun niitä kuuluu :)

No just

Tää on niin tätä. Kysyt mitä viikolla tehtäis ruuaksi vastaus: ihan sama. Meet kauppaan ostat tavarat ja meinaat tehä shop suey ( miten se nyt sitte kirjotetaanki) kanaa.

- eikö voitais tehä nuudelikanaa

- oon kyllä ostanu värkit tähän

- no ei sitte syödä mitää

 Lopputulos tiuhti syö kylmiä pinaattilättyjä ja äiti leipää. Isä karkas radalle... Wuhuu


LISÄYS: Loppuillasta timpuri tuli kotiin ja teki nuudelikanaa...

Äidin vapaapäivä(kö)!?!!

Wibii, lauantaina koitti se kovasti suunniteltu ja odotettu päivä. Serkkuni tyttären H:n polttarit joissa sain kunnian olla mukana. :)

Päivä alkoi mukavasti kamat oli kasassa ja kaaso kurvasi mua hakemaan, jahuu ei kun matkaan. 

Poltarit alkoi sillä, että menimme kaason asunnolle valmistelemaan piknikit kun vesisateen vuoksi emme voineet käyttää suunnitelma A:ta. Osa porukasta meni hakemaan juhlakalua ja osa meni kirpparille "ostoksille" odottelemaan että sankari bongaa heidät sieltä. 

Valmistelimme piknikin kaason olohuoneen lattialle ja odottelimme sankaria saapuvaksi, tja tietenkin äidin on tehtävä mitä äidin on tehtävä silloin kun on vapaata, eli nautiskelin aamupalaksi siiderin :)

Sitten sankari saapuikin silmät sidottuna muun sakin kanssa. Ja kun silmät avattiin ja H näki mut ja P:n oli havaittavissa pientä liikutusta <3 Aamupala piknikin nautittuamme sai H vihjeen seuraavasta paikasta ja suuntasimme kohti määränpäätä eli Jurvan Tainuskylää. Siellä meitä odotti sm-sarjassa ajava ralliauton kuljettaja autoineen. H ei meinannut saada silmiään irti autosta kun tajusi mistä on kyse. :) Sitten vain kypärä päähän ja 6-piste vyöt kiinni, ei kun HANAA. Vauhti oli kuulemma nopeimmillaan 180km/h. Muutkin halukkaat pääsivät kyytiin, minä mukaan lukien ja olihan se ihan mahtavaa!!! :) Kiitos J:lle kun järjesti vara-auton ja kuskin kun oma auto oli rikki ja kiitos M:lle kun tuli! 

Minä valmistautumassa

Onnellinen polttariporukka jatkoi matkaa seuraavalle rastille, se oli pistooliammuntaa. Minä, jonka mies asuu radalla en ole ampunut sitten kakaravuosien. Siis suostunut ampumaan, kiitos rekyylipelkoni ja EHKÄ johtuu myös luonteesta "ei tartte opettaa"... :) No nyt kuitenki ammuttiin 10:stä naisesta 9 ampui. Käytettiin toki vain 8 taulua. ;)

10 laukausta 8 osui tauluun

                                                     
No niin sitten meillä oli vähän aikaa ennen seuraavaa rehkimistä, niinpä kävimme jätskillä, nauttimassa tarpeellisia hiilareita. Sillä seuraavana suuntasimme nyrkkeilysalille jossa meitä odotti tunnin hikirääkki potkunyrkkeilyn parissa. Voitte kuvitella jos ihminen ei ole kuntoillut viimeiseen vuoteen ikinä ja menee tuollaiseen, olo on kuollut jo 20 min lämmittelyn jälkeen. Keväällä kävin kuntonyrkkeilyssä pari kertaa, se oli mukavaa mutta todella rankkaa. Syksyllä ajattelin ruveta käymään treeneissä säännöllisesti, toivottavasti päätös myös pitää, on sitten tehokas laji. 

Asiaan, niin tunnin treenin jälkeen H:lla oli vielä treenin vetäjän kanssa 2 min nyrkkeilymatsi. :) viimeisetkin mehut puristettiin sankarista :)

Ja punnerretaan

Sitten hikisinä mutta iloisina jatkettiin matkaa mökille. Siellä osa porukasta rupesi tekemään ruokaa ja osa koristeli morsiussaunaa. Mökille päästyämme mulle saapui laituriin lähetys(Viuhti) joka oli onneksi nälkäinen, alkoi äidillä meinaan olla tukala olo... Ruokailun jälkeen vahdin vaihto isälle ja äiti pääsi nauttimaan hyvästä ruuasta. Ruuan jälkeen timpuri tuli uudelleen laituriin ja tällä kertaa sankari joutui istumaan veneen perässä olevaan vetorenkaaseen eli donitsiin. Halukkaat pääsivät myös kokeilemaan, kun vedot oli vedetty menimme saunomaan perinteiseen morsiussaunaan taikoineen ja pesuineen.

Vauhdikasta menoa donitsissa

Yllätys, jossain vaiheessa soi puhelin, että Viuhdilla on nälkä, kysyin miksi ei syö pullosta no siitä oli huono syödä kun se oli kotona! Timpuri oli ajatellut, että illan aikana hoidan kaikki syötöt ja pulloa ei tarvita (oli varmaan joskus ollut jotain sellaista puhetta, mutta olis se nyt voinu kumminki pullon varata mukaan!). No ajattelin, että saa porukka juhlia rauhassa ja H nauttia päivästä ilman lapsia ( hän oli sen ansainnut!). Niinpä timpuri vei meidät rantaan ja ajelin Viuhdin kanssa kotiin nukkumaan kun muut jäivät juhlimaan.

Ihan semisti harmitti, mutta sitten kun kotona vieressä makasi mölisevä ja hymyilevä Viuhti ei enää harmittanut niin paljon. Tiuhti oli mumman ja paapan luona yökylässä ja aamulla tytön toi kotiin hyvin väsynyt paappa, oli meidän neiti vähän pyörinyt ja hyörinyt nukkuessaan... :)

Mutta näin loppuun KIITOS juhlakalulle ja muulle porukalle, sekä niille jotka mahdollistivat H:n polttaripäivän!

Neuvolaa

Viuhdilla oli 3 kk neuvola painoa oli 6880g ja pituutta 62cm.(syntyessä 4306g ja 50,5cm) Iso tyttö on jo, no joo oli jo syntyessäänki. Vanhempi tyttöseni oli onnellinen kun pienempi sai rokotuksia, kyseli kotona pistetäänkö vauvaa, joko sitä pistetään, vauva saa piikin hihii... En oo ennen huomannu tuollaista pienen pientä vahingoniloa, toivottavasti on ohimenevää.

Aamulla käytiin k-joella ostoksilla ja pitihän meidän sitten käydä angry birds puistossakin, suunnaton puisto. =)

Arki alkaa

Juhannus oli ja meni. Nyt koittaa arki, tai lähinnä se koittaa huomenna kun Tiuhti jää meidän kans kotiin. Juu kuuluin niihin äiteihin jotka pitivät lastaan päivähoidossa kun itse olivat nuoremman lapsen kanssa KOTONA. Ihana perhepäivähoitaja josta Tiuhti tykkäsi todella paljon, on tänään viimeistä päivää töissä ja jää sitten nauttimaan ansaittuja eläkepäiviä. T kerkesi olla siellä vuoden verran ja ikinä ei ollut ongelmia hoitoon jäämisen kanssa, lähinnä kotiin lähteminen aiheutti itkun. Koitin T:lle selittää, että jatkossa ei ole enää hoitopäiviä, hän kysyi että eikö A halua meitä lapsia enää sinne hoitoon, voi pieni. Voiko hän lähteä A:n kanssa eläkkeelle =)

Tiuhti saa tänään spesiaali hoitoa, muut lapset jäivät hoidosta pois jo torstaina. He olivat menossa hevosia katsomaan ja mitä sitten keksivätkään. Varmasti T:lle on vaikeaa kun ei enää pääse tyttöjen kanssa leikkimään säännöllisesti. Täytyy treffata jatkossa muuten vain.

Palatakseni tähän päivähoito asiaan, on ollut kyllä mukavaa kun on 10 päivää kk:ssa saanut viedä tuota suunnattoman energistä lasta hoitoon missä hän on saanut leikkiä, askarrella ja touhuta muiden lasten kanssa, kun kotona äiti istua nököttää sohvalla imettämässä pikkusiskoa.

Uutta hoitopaikkaa en vielä ottanut, kun ei ole mitään takeita, että nuorempi pääsisi samaan paikkaan hoitoon, eikä vanhempaa viitsi sitten taas siirtää uuteen paikkaan. Jotenka äiti koittaa nyt keksiä tekemistä ja virikkeitä, ettei toinen ihan tylsisty.Kesän ajaksi toki kaikki toiminta lakkaa, mutta syksyllä sitten.

Juhannusta

Tästä tämän mun blogini nyt alkaa. Juhannuksesta..
Tämän blogi on ehkä sitten äitiysblogi, jos se nyt on jotenkin kategorioitava. Se, että tästä melkovarmasti tulee äitiysblogi johtuu 2 tyttösestä Tiuhdista kohta 3 v ja viuhdista 3kk.

Juhannus tämä ihana keskikesän juhla, eilinen eli aatto oli tapahtumia pullollaan. Perheemme kävi aamusella veneilemässä ja vähäsen kalastamassa (laihoin tuloksin) Timpurin johdolla. Aurinko paistoi ja mukavaa oli.

Sitten tulimme sieltä kiireellä valmistelemaan ruokaa, syömässä meidän perheen lisäksi oli siskoni M miehensä R:n kanssa (olivat Espoosta saapuneet tänne maalle jussin viettoon) siskopuoleni S, mumma ja paappa sekä veljeni tytöt H&H. Veli oli vaimonsa kanssa koiran haku reissulla ulkomailla, tulokasta odotellessa =)

Sitten tuli se odotettu uutinen Viuhdin kummit saivat tyttölapsen (Onnea heille vielä) =) Ihanaa lisää pieniä.

No joo muuten juhannusatto jatkui aiemmin mainitun lössin kanssa saunoen mummolan savusaunassa, on se vaan niin paras sauna. Kun tuo meidänkin sauna tuosta joskus valmistuisi....(Alku on ollut jo yli 10 vuotta) Ja virvokkeita nauttien. Ja kuten kunnon juhannukseen kuuluu käpsyttelimme hyvissä ajoin kotiin ja menimme nukkumaan puoli kymmeneltä =) Eipä ollut aamulla väsy =)